Kun pysyy sisällä, ei varmasti jää auton alle. Ja meille suomalaisille jos kellekään on luontevampaa välttää riskejä. Mutta kun haluaa oikeasti päästä eteenpäin, on tehtävä jotain, silläkin uhalla että elämästä tulee vaativampaa.
Organisaatioiden elämässä riskin karttamisen huomaa helposti. Pysytään hyväksihavaituissa suunnitelmissa, toimintamalleissa ja mittareissa. Vanhan kyseenalaistaminen kun on vaikeaa, erityisesti jos historia osoittaa menestymistä. Juuri siksi parhaat jatkuvasti kyseenalaistavat omaa toimintaansa. Missä ja miten voisin vielä parantaa?
Vastaan: Useimmat meistä voivat vielä parantaa kokonaisuuksien ymmärtämisessä, kuvaamisessa ja niihin liittyvän tiedon hyödyntämisessä. Parhaat meistä ovat siinäkin aina olleet hyviä (läpi historian).
Kuvaa omalla vastuullasi oleva kokonaisuus ja sitä ylempi taso. Ajattele sitten todellista parannusta? Mistä se tulee? 1) Yksittäisen asian paremmin tekemisestä, vaiko 2) paremmasta kokonaisuudesta ja siihen liittyvästä tiedosta. Todennäköisesti molemmista. Meillä Suomessa on kuitenkin suuri riski, että jälkimmäinen jää vanhasta tottumuksesta myöhempään tulevaisuuteen. Näin käy suurella todennäköisyydellä sinunkin organisaatiossasi!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
maanantai 22. marraskuuta 2010
maanantai 4. lokakuuta 2010
Yksinkertainen on kaunista
Monesti on vaikeiden asioiden kohdalla niin, että ” kinnaavista” yksityiskohdista pääsee kiinni isompiin kokonaisuuksiin ja oireiden taustalla oleviin todellisiin syihin. Jos esimerkiksi asiakkaisiin liittyvä tiedon syöttö on ruohonjuuritasolla liian työlästä tai liian vapaamuotoista, on todennäköistä että yrityksen asiakastiedot ovat puutteellisia tai kirjavuudesta sekaisin. Tämä taas kertoo siitä, että asiakkaisiin liittyvä tieto ei ole yrityksessä riittävässä arvossaan – tiedothan olisivat muuten jo kunnossa.
Puhumme nyt tietoarkkitehtuurista. Olemme havainneet sen olevan yksi vähiten kuvatuista asioista. Liiketoiminta ja tietojärjestelmät & teknologiat kun ovat tavallisesti jollain tasolla auki kirjoitettuja ja piirrettyjä. Samoin yksittäisten järjestelmien vaatimat tiedot ovat yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin kuvattuja. Mutta moneltako löytyy kokonaisuuden tasolla riittävän yksinkertainen kuvaus siitä, mitä tietoja toiminnan pyörittäminen vaatii ja miten näitä tietoja parhaiten pyritään hyödyntämään. Ne joilta löytyy, ovat toiminnassaan pitkällä. Onnittelut!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Puhumme nyt tietoarkkitehtuurista. Olemme havainneet sen olevan yksi vähiten kuvatuista asioista. Liiketoiminta ja tietojärjestelmät & teknologiat kun ovat tavallisesti jollain tasolla auki kirjoitettuja ja piirrettyjä. Samoin yksittäisten järjestelmien vaatimat tiedot ovat yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin kuvattuja. Mutta moneltako löytyy kokonaisuuden tasolla riittävän yksinkertainen kuvaus siitä, mitä tietoja toiminnan pyörittäminen vaatii ja miten näitä tietoja parhaiten pyritään hyödyntämään. Ne joilta löytyy, ovat toiminnassaan pitkällä. Onnittelut!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Tietojärjestelmät johdon tukena ja mahdollistajana
Toimitusjohtajan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sovitun strategian käytäntöönpanoa. Lehtitietojen mukaan yksi painavimmista syistä Nokian toimitusjohtajan eroon oli se, että strategiset tavoitteet eivät toteutuneet halutulla tasolla ja riittävän nopeasti. Yleisesti väitetään, että vain 10 %:ia sovituista strategisista suunnitelmista todella toteutetaan. Mistä tämä johtuu ?
Organisaatio johdosta eri organisaatiotasoihin pitää saada tekemään oikeita asioita, jotka ovat linjassa asetettettuihin strategioihin ja tavoitteisiin. Mitä suuremmasta organisaatiosta ja dynaamisimmista markkinoista on kyse sitä vaikempaa tämän hallinta on käytännössä. Usein tuntuu siltä, että johdon tarmokkuus riittää strategian tekemiseen ja sitä usein seuraaviin organisaatiomuutoksiin. Näiden jälkeen luotetaan, että homma sitten hoituu eri esimiesportaiden vetäminä käytännön toteutuksiin.
Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota ainakin kahteen seikkaan. Voidaanko käytäntöön vientiä monitoroida riittävälle tasolle asti, jotta saadaan riittävä varmuus asioiden eteenpäinviennistä? Toinen keskeinen asia on varmistaa, että henkilöstö on aidosti sitoutunut ja todella ymmärtää asetetut tavoiteet sekä toimii tämän mukaisesti. Moderneilla ja kettereillä IT – työkaluilla voidaan näitä asioita hallita tänä päivänä, eivätkä niiden käyttöönotot ole ns. ikuisuusprojekteja.
Jarmo Himma
Toimitusjohtaja, Top Management System
Organisaatio johdosta eri organisaatiotasoihin pitää saada tekemään oikeita asioita, jotka ovat linjassa asetettettuihin strategioihin ja tavoitteisiin. Mitä suuremmasta organisaatiosta ja dynaamisimmista markkinoista on kyse sitä vaikempaa tämän hallinta on käytännössä. Usein tuntuu siltä, että johdon tarmokkuus riittää strategian tekemiseen ja sitä usein seuraaviin organisaatiomuutoksiin. Näiden jälkeen luotetaan, että homma sitten hoituu eri esimiesportaiden vetäminä käytännön toteutuksiin.
Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota ainakin kahteen seikkaan. Voidaanko käytäntöön vientiä monitoroida riittävälle tasolle asti, jotta saadaan riittävä varmuus asioiden eteenpäinviennistä? Toinen keskeinen asia on varmistaa, että henkilöstö on aidosti sitoutunut ja todella ymmärtää asetetut tavoiteet sekä toimii tämän mukaisesti. Moderneilla ja kettereillä IT – työkaluilla voidaan näitä asioita hallita tänä päivänä, eivätkä niiden käyttöönotot ole ns. ikuisuusprojekteja.
Jarmo Himma
Toimitusjohtaja, Top Management System
torstai 19. elokuuta 2010
Tämä kirja kannattaa lukea
Kirja Enterprise architecture as strategy (Ross, Weill, Robertson) on mielestäni parhaita mitä aiheesta löytyy. Siinä on punainen lanka, eikä sorruta liikaa nippelitietoon.
Otan kirjasta yhden havainnollistavan esimerkin:
Kaikki tietävät, että Ford keksi autojen tehokkaan sarjatuotannon. Se perustui sähkön hyödyntämiseen tuotantolaitoksissa kilpailjoita etevämmin. Muutkin autovalmistajat hyödynsivät tuolloin uutta keksintöä, sähkömoottoria, mutta meille ihmisille niin tavanomaisesti. He korvasivat vanhat höyrykoneet uusilla sähkömoottoreilla, mutta eivät muuttaneet toimintatapojaan. Yksi moottori pyöritti tässä totutussa tuotantomallissa mahdollisimman montaa hihnaa = konetta.
Ford näki, että uudet ja kooltaan pienet sähkömoottorit olivat vielä tehokkaampia, kun ne vei lähemmäksi työpisteitä. Näin hän pystyi luomaan liukuhihnaan perustuvan uudentyyppisen tuotantoarkkitehtuurin, kun muiden valmistajien tuotanto (arkkitehtuuri) oli kankeampaa. Loppu on historiaa.
Aikaa sähköntuotannon synnystä ehti kuitenkin kulua noin 40 vuotta, ennenkuin ensimmäinen sähkön aikaansaama läpimurto tuottavuudessa oli tapahtunut (Fordin liukuhihna).
On miettimisen arvoista, onko ICT nykyisin samassa vaiheessa mitä sähkö aikanaan, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella? Onko ICT:n vauhdittamana alkanut syntyä uusia Fordeja, toki erilaisia mutta yhtä radikaaleja?
Varmasti on. Moni joutuu jo peesaamaankin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Otan kirjasta yhden havainnollistavan esimerkin:
Kaikki tietävät, että Ford keksi autojen tehokkaan sarjatuotannon. Se perustui sähkön hyödyntämiseen tuotantolaitoksissa kilpailjoita etevämmin. Muutkin autovalmistajat hyödynsivät tuolloin uutta keksintöä, sähkömoottoria, mutta meille ihmisille niin tavanomaisesti. He korvasivat vanhat höyrykoneet uusilla sähkömoottoreilla, mutta eivät muuttaneet toimintatapojaan. Yksi moottori pyöritti tässä totutussa tuotantomallissa mahdollisimman montaa hihnaa = konetta.
Ford näki, että uudet ja kooltaan pienet sähkömoottorit olivat vielä tehokkaampia, kun ne vei lähemmäksi työpisteitä. Näin hän pystyi luomaan liukuhihnaan perustuvan uudentyyppisen tuotantoarkkitehtuurin, kun muiden valmistajien tuotanto (arkkitehtuuri) oli kankeampaa. Loppu on historiaa.
Aikaa sähköntuotannon synnystä ehti kuitenkin kulua noin 40 vuotta, ennenkuin ensimmäinen sähkön aikaansaama läpimurto tuottavuudessa oli tapahtunut (Fordin liukuhihna).
On miettimisen arvoista, onko ICT nykyisin samassa vaiheessa mitä sähkö aikanaan, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella? Onko ICT:n vauhdittamana alkanut syntyä uusia Fordeja, toki erilaisia mutta yhtä radikaaleja?
Varmasti on. Moni joutuu jo peesaamaankin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
torstai 29. heinäkuuta 2010
Yritysarkkitehtuuri nähdään liian teknisenä
Lomilta on taas palattu ja tällä viikolla on ollut vielä jonkun verran aikaa lukea kesän aikaista keskustelua yritysarkkitehtuurista. Niissä vallalla tuntuu yhä edelleen olevan perinteinen näkemys yritysarkkitehtuurista. Tällöin se jaetaan yleensä neljään osa-alueeseen: tieto, sovellukset, teknologia ja liiketoimintaprosessit. Se on mielestäni liian suppea näkemys ja kuvauksen tavoitekin on aivan väärä, sillä tällaisilla ajatusrakennelmilla yritetään useimmiten liimata ict:tä ja liiketoimintaa.
PragmaticEAFrameworkin perustaja Kevin Smith korjaa asian osuvasti “EA is not the glue between IT and 'The Business'. EA is the glue between Strategy and Execution.” Hieman eksaktimmin asian voinee määritellä, että yritysarkkitehtuuri tukee, mahdollistaa ja linjaa strategian muodostamista ja sen toimeenpanemista.
Yritysarkkitehtuurifoorumeillä käytiin kevään 2010 aikana vilkas keskustelu miten yritysarkkitehtuurin pitäisi kuvata yhteen tekstiviestiin tiivistettynä. Lopputulema yli kolmensadan kommentin perusteella noudattelee yllä mainitun kaltaista ajatusta. Määritelmä puristettiin seuraavasti:
”Enable an enterprise to realise its Vision,
by Strategic Planning, Architecture and Governance,
using Models, Guidance, Processes and Tools.”
Seuraavien parin kuukauden aikana kirjoitan tänne kommenttini muutamista sellaisista kirjoista, joissa mielestäni on onnistuttu kuvaamaan yritysarkkitehtuurin laajuutta, tarkoitusta ja linkittymistä laajempaan liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen kokonaisuuteen paremmin kuin tällä hetkellä asiasta käytävässä keskustelussa keskimäärin.
Palataan asiaan helteiden loputtua.
PragmaticEAFrameworkin perustaja Kevin Smith korjaa asian osuvasti “EA is not the glue between IT and 'The Business'. EA is the glue between Strategy and Execution.” Hieman eksaktimmin asian voinee määritellä, että yritysarkkitehtuuri tukee, mahdollistaa ja linjaa strategian muodostamista ja sen toimeenpanemista.
Yritysarkkitehtuurifoorumeillä käytiin kevään 2010 aikana vilkas keskustelu miten yritysarkkitehtuurin pitäisi kuvata yhteen tekstiviestiin tiivistettynä. Lopputulema yli kolmensadan kommentin perusteella noudattelee yllä mainitun kaltaista ajatusta. Määritelmä puristettiin seuraavasti:
”Enable an enterprise to realise its Vision,
by Strategic Planning, Architecture and Governance,
using Models, Guidance, Processes and Tools.”
Seuraavien parin kuukauden aikana kirjoitan tänne kommenttini muutamista sellaisista kirjoista, joissa mielestäni on onnistuttu kuvaamaan yritysarkkitehtuurin laajuutta, tarkoitusta ja linkittymistä laajempaan liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen kokonaisuuteen paremmin kuin tällä hetkellä asiasta käytävässä keskustelussa keskimäärin.
Palataan asiaan helteiden loputtua.
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Tietojärjestelmät ovat johdolle iso haaste
Tehoton, ei-läpinäkyvä, siilomainen, mahdollisuuksia hyödyntämättä jättävä tai muuten vaan epäkypsä toiminta (kuvatkoon kaikki tämä huonoa laatua) aiheuttaa keskeisissä sidosryhmissä perusteltua tyytymättömyyttä. Kukapa meistä ei olisi kuullut henkilöstön moittivan omaa toimintaa. Vielä vaarallisempaa on, jos asiakkaat ovat tyytymättömiä.
Usein on niin, että tällainen tilanne ilmenee tietojärjestelmän ”avulla” tai sen täydellisenä puuttumisena. Usein on myös niin, että syntipukiksi päätyy kyseinen tietojärjestelmä, sen toimittaja, omat tietohallinnon ihmiset, tai tietotekniikkaa yleensä.
Kenen ongelma?
Kysymyksessä on kuitenkin johtamisen ongelma, joka vain ilmenee tietojärjestelmän kautta. Yhä suurempi osa liiketoiminnan ylimmistä johtajista ymmärtää tämän, mutta on myös joukko niitä, jotka eivät halua vaivata itseään ”ikävillä” ICT -asioilla. Tällöin esimerkiksi johtoryhmässä ei ICT -asioita käsitellä riittävällä syvyydellä.
Tähän on kolme perussyytä: asian merkitystä ei ole ymmärretty, asia on oman mukavuusalueen ulkopuolella, tai sitten asia ei oikeasti ole johtamisen kannalta merkittävä. Haluamme rohkaista nostamaan ICT -asiat sille tasolle, mille ne aidosti kuuluvat – eli johtoryhmään. Vaikka se alkuun tuntuisikin vaikealta. Haluamme myös rohkaista johtoa paneutumaan ICT -asioihin riittävän syvällisesti. Ulkokohtainen kiinnostuksen näytteleminen ei riitä.
Tällä emme tarkoita teknisiin yksityiskohtiin uppoutumista vaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämisen otetta. Sen miettimistä, mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Usein on niin, että tällainen tilanne ilmenee tietojärjestelmän ”avulla” tai sen täydellisenä puuttumisena. Usein on myös niin, että syntipukiksi päätyy kyseinen tietojärjestelmä, sen toimittaja, omat tietohallinnon ihmiset, tai tietotekniikkaa yleensä.
Kenen ongelma?
Kysymyksessä on kuitenkin johtamisen ongelma, joka vain ilmenee tietojärjestelmän kautta. Yhä suurempi osa liiketoiminnan ylimmistä johtajista ymmärtää tämän, mutta on myös joukko niitä, jotka eivät halua vaivata itseään ”ikävillä” ICT -asioilla. Tällöin esimerkiksi johtoryhmässä ei ICT -asioita käsitellä riittävällä syvyydellä.
Tähän on kolme perussyytä: asian merkitystä ei ole ymmärretty, asia on oman mukavuusalueen ulkopuolella, tai sitten asia ei oikeasti ole johtamisen kannalta merkittävä. Haluamme rohkaista nostamaan ICT -asiat sille tasolle, mille ne aidosti kuuluvat – eli johtoryhmään. Vaikka se alkuun tuntuisikin vaikealta. Haluamme myös rohkaista johtoa paneutumaan ICT -asioihin riittävän syvällisesti. Ulkokohtainen kiinnostuksen näytteleminen ei riitä.
Tällä emme tarkoita teknisiin yksityiskohtiin uppoutumista vaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämisen otetta. Sen miettimistä, mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
perjantai 28. toukokuuta 2010
Mistä toimeenpanokyky syntyy ?
Muutos vaatii paitsi ymmärrystä myös toimeenpanokykyä. Kuvaamalla tavoiteltavaa toimintamallia riittävän yksinkertaisesti ja riittävän isoina kokonaisuuksina, saadaan entistä suurempi osa omasta organisaatiosta ymmärtämään näitä kokonaisuuksia ja työskentelemään samansuuntaisesti.
Tämän seikan olemme voineet havaita tapahtuvan käytännössä jokaisessa toimeksiannossa, jossa yritysarkkitehtuuria olemme soveltaneet. Samassa yhteydessä olemme havainneet myös johdon näkemyksen tavoitteista jalostuvan (itselleen ja) muulle porukalle entistä konkreettisemmaksi.
Jos asiat ovat itselle kirkkaita, on ne helppo muillekin selvittää. Istu hetkiseksi alas ja mieti omaa ICT-kokonaisuuttasi? Peruslinjaukset, toimintamallit, arkkitehtuurillinen kokonaisuus, tavoiteltu strateginen rooli strategian jalkauttamisessa. Kirkkaana vaiko ei?
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Tämän seikan olemme voineet havaita tapahtuvan käytännössä jokaisessa toimeksiannossa, jossa yritysarkkitehtuuria olemme soveltaneet. Samassa yhteydessä olemme havainneet myös johdon näkemyksen tavoitteista jalostuvan (itselleen ja) muulle porukalle entistä konkreettisemmaksi.
Jos asiat ovat itselle kirkkaita, on ne helppo muillekin selvittää. Istu hetkiseksi alas ja mieti omaa ICT-kokonaisuuttasi? Peruslinjaukset, toimintamallit, arkkitehtuurillinen kokonaisuus, tavoiteltu strateginen rooli strategian jalkauttamisessa. Kirkkaana vaiko ei?
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
