Kun pysyy sisällä, ei varmasti jää auton alle. Ja meille suomalaisille jos kellekään on luontevampaa välttää riskejä. Mutta kun haluaa oikeasti päästä eteenpäin, on tehtävä jotain, silläkin uhalla että elämästä tulee vaativampaa.
Organisaatioiden elämässä riskin karttamisen huomaa helposti. Pysytään hyväksihavaituissa suunnitelmissa, toimintamalleissa ja mittareissa. Vanhan kyseenalaistaminen kun on vaikeaa, erityisesti jos historia osoittaa menestymistä. Juuri siksi parhaat jatkuvasti kyseenalaistavat omaa toimintaansa. Missä ja miten voisin vielä parantaa?
Vastaan: Useimmat meistä voivat vielä parantaa kokonaisuuksien ymmärtämisessä, kuvaamisessa ja niihin liittyvän tiedon hyödyntämisessä. Parhaat meistä ovat siinäkin aina olleet hyviä (läpi historian).
Kuvaa omalla vastuullasi oleva kokonaisuus ja sitä ylempi taso. Ajattele sitten todellista parannusta? Mistä se tulee? 1) Yksittäisen asian paremmin tekemisestä, vaiko 2) paremmasta kokonaisuudesta ja siihen liittyvästä tiedosta. Todennäköisesti molemmista. Meillä Suomessa on kuitenkin suuri riski, että jälkimmäinen jää vanhasta tottumuksesta myöhempään tulevaisuuteen. Näin käy suurella todennäköisyydellä sinunkin organisaatiossasi!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
maanantai 22. marraskuuta 2010
maanantai 4. lokakuuta 2010
Yksinkertainen on kaunista
Monesti on vaikeiden asioiden kohdalla niin, että ” kinnaavista” yksityiskohdista pääsee kiinni isompiin kokonaisuuksiin ja oireiden taustalla oleviin todellisiin syihin. Jos esimerkiksi asiakkaisiin liittyvä tiedon syöttö on ruohonjuuritasolla liian työlästä tai liian vapaamuotoista, on todennäköistä että yrityksen asiakastiedot ovat puutteellisia tai kirjavuudesta sekaisin. Tämä taas kertoo siitä, että asiakkaisiin liittyvä tieto ei ole yrityksessä riittävässä arvossaan – tiedothan olisivat muuten jo kunnossa.
Puhumme nyt tietoarkkitehtuurista. Olemme havainneet sen olevan yksi vähiten kuvatuista asioista. Liiketoiminta ja tietojärjestelmät & teknologiat kun ovat tavallisesti jollain tasolla auki kirjoitettuja ja piirrettyjä. Samoin yksittäisten järjestelmien vaatimat tiedot ovat yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin kuvattuja. Mutta moneltako löytyy kokonaisuuden tasolla riittävän yksinkertainen kuvaus siitä, mitä tietoja toiminnan pyörittäminen vaatii ja miten näitä tietoja parhaiten pyritään hyödyntämään. Ne joilta löytyy, ovat toiminnassaan pitkällä. Onnittelut!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Puhumme nyt tietoarkkitehtuurista. Olemme havainneet sen olevan yksi vähiten kuvatuista asioista. Liiketoiminta ja tietojärjestelmät & teknologiat kun ovat tavallisesti jollain tasolla auki kirjoitettuja ja piirrettyjä. Samoin yksittäisten järjestelmien vaatimat tiedot ovat yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin kuvattuja. Mutta moneltako löytyy kokonaisuuden tasolla riittävän yksinkertainen kuvaus siitä, mitä tietoja toiminnan pyörittäminen vaatii ja miten näitä tietoja parhaiten pyritään hyödyntämään. Ne joilta löytyy, ovat toiminnassaan pitkällä. Onnittelut!
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Tietojärjestelmät johdon tukena ja mahdollistajana
Toimitusjohtajan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sovitun strategian käytäntöönpanoa. Lehtitietojen mukaan yksi painavimmista syistä Nokian toimitusjohtajan eroon oli se, että strategiset tavoitteet eivät toteutuneet halutulla tasolla ja riittävän nopeasti. Yleisesti väitetään, että vain 10 %:ia sovituista strategisista suunnitelmista todella toteutetaan. Mistä tämä johtuu ?
Organisaatio johdosta eri organisaatiotasoihin pitää saada tekemään oikeita asioita, jotka ovat linjassa asetettettuihin strategioihin ja tavoitteisiin. Mitä suuremmasta organisaatiosta ja dynaamisimmista markkinoista on kyse sitä vaikempaa tämän hallinta on käytännössä. Usein tuntuu siltä, että johdon tarmokkuus riittää strategian tekemiseen ja sitä usein seuraaviin organisaatiomuutoksiin. Näiden jälkeen luotetaan, että homma sitten hoituu eri esimiesportaiden vetäminä käytännön toteutuksiin.
Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota ainakin kahteen seikkaan. Voidaanko käytäntöön vientiä monitoroida riittävälle tasolle asti, jotta saadaan riittävä varmuus asioiden eteenpäinviennistä? Toinen keskeinen asia on varmistaa, että henkilöstö on aidosti sitoutunut ja todella ymmärtää asetetut tavoiteet sekä toimii tämän mukaisesti. Moderneilla ja kettereillä IT – työkaluilla voidaan näitä asioita hallita tänä päivänä, eivätkä niiden käyttöönotot ole ns. ikuisuusprojekteja.
Jarmo Himma
Toimitusjohtaja, Top Management System
Organisaatio johdosta eri organisaatiotasoihin pitää saada tekemään oikeita asioita, jotka ovat linjassa asetettettuihin strategioihin ja tavoitteisiin. Mitä suuremmasta organisaatiosta ja dynaamisimmista markkinoista on kyse sitä vaikempaa tämän hallinta on käytännössä. Usein tuntuu siltä, että johdon tarmokkuus riittää strategian tekemiseen ja sitä usein seuraaviin organisaatiomuutoksiin. Näiden jälkeen luotetaan, että homma sitten hoituu eri esimiesportaiden vetäminä käytännön toteutuksiin.
Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota ainakin kahteen seikkaan. Voidaanko käytäntöön vientiä monitoroida riittävälle tasolle asti, jotta saadaan riittävä varmuus asioiden eteenpäinviennistä? Toinen keskeinen asia on varmistaa, että henkilöstö on aidosti sitoutunut ja todella ymmärtää asetetut tavoiteet sekä toimii tämän mukaisesti. Moderneilla ja kettereillä IT – työkaluilla voidaan näitä asioita hallita tänä päivänä, eivätkä niiden käyttöönotot ole ns. ikuisuusprojekteja.
Jarmo Himma
Toimitusjohtaja, Top Management System
torstai 19. elokuuta 2010
Tämä kirja kannattaa lukea
Kirja Enterprise architecture as strategy (Ross, Weill, Robertson) on mielestäni parhaita mitä aiheesta löytyy. Siinä on punainen lanka, eikä sorruta liikaa nippelitietoon.
Otan kirjasta yhden havainnollistavan esimerkin:
Kaikki tietävät, että Ford keksi autojen tehokkaan sarjatuotannon. Se perustui sähkön hyödyntämiseen tuotantolaitoksissa kilpailjoita etevämmin. Muutkin autovalmistajat hyödynsivät tuolloin uutta keksintöä, sähkömoottoria, mutta meille ihmisille niin tavanomaisesti. He korvasivat vanhat höyrykoneet uusilla sähkömoottoreilla, mutta eivät muuttaneet toimintatapojaan. Yksi moottori pyöritti tässä totutussa tuotantomallissa mahdollisimman montaa hihnaa = konetta.
Ford näki, että uudet ja kooltaan pienet sähkömoottorit olivat vielä tehokkaampia, kun ne vei lähemmäksi työpisteitä. Näin hän pystyi luomaan liukuhihnaan perustuvan uudentyyppisen tuotantoarkkitehtuurin, kun muiden valmistajien tuotanto (arkkitehtuuri) oli kankeampaa. Loppu on historiaa.
Aikaa sähköntuotannon synnystä ehti kuitenkin kulua noin 40 vuotta, ennenkuin ensimmäinen sähkön aikaansaama läpimurto tuottavuudessa oli tapahtunut (Fordin liukuhihna).
On miettimisen arvoista, onko ICT nykyisin samassa vaiheessa mitä sähkö aikanaan, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella? Onko ICT:n vauhdittamana alkanut syntyä uusia Fordeja, toki erilaisia mutta yhtä radikaaleja?
Varmasti on. Moni joutuu jo peesaamaankin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Otan kirjasta yhden havainnollistavan esimerkin:
Kaikki tietävät, että Ford keksi autojen tehokkaan sarjatuotannon. Se perustui sähkön hyödyntämiseen tuotantolaitoksissa kilpailjoita etevämmin. Muutkin autovalmistajat hyödynsivät tuolloin uutta keksintöä, sähkömoottoria, mutta meille ihmisille niin tavanomaisesti. He korvasivat vanhat höyrykoneet uusilla sähkömoottoreilla, mutta eivät muuttaneet toimintatapojaan. Yksi moottori pyöritti tässä totutussa tuotantomallissa mahdollisimman montaa hihnaa = konetta.
Ford näki, että uudet ja kooltaan pienet sähkömoottorit olivat vielä tehokkaampia, kun ne vei lähemmäksi työpisteitä. Näin hän pystyi luomaan liukuhihnaan perustuvan uudentyyppisen tuotantoarkkitehtuurin, kun muiden valmistajien tuotanto (arkkitehtuuri) oli kankeampaa. Loppu on historiaa.
Aikaa sähköntuotannon synnystä ehti kuitenkin kulua noin 40 vuotta, ennenkuin ensimmäinen sähkön aikaansaama läpimurto tuottavuudessa oli tapahtunut (Fordin liukuhihna).
On miettimisen arvoista, onko ICT nykyisin samassa vaiheessa mitä sähkö aikanaan, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella? Onko ICT:n vauhdittamana alkanut syntyä uusia Fordeja, toki erilaisia mutta yhtä radikaaleja?
Varmasti on. Moni joutuu jo peesaamaankin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
torstai 29. heinäkuuta 2010
Yritysarkkitehtuuri nähdään liian teknisenä
Lomilta on taas palattu ja tällä viikolla on ollut vielä jonkun verran aikaa lukea kesän aikaista keskustelua yritysarkkitehtuurista. Niissä vallalla tuntuu yhä edelleen olevan perinteinen näkemys yritysarkkitehtuurista. Tällöin se jaetaan yleensä neljään osa-alueeseen: tieto, sovellukset, teknologia ja liiketoimintaprosessit. Se on mielestäni liian suppea näkemys ja kuvauksen tavoitekin on aivan väärä, sillä tällaisilla ajatusrakennelmilla yritetään useimmiten liimata ict:tä ja liiketoimintaa.
PragmaticEAFrameworkin perustaja Kevin Smith korjaa asian osuvasti “EA is not the glue between IT and 'The Business'. EA is the glue between Strategy and Execution.” Hieman eksaktimmin asian voinee määritellä, että yritysarkkitehtuuri tukee, mahdollistaa ja linjaa strategian muodostamista ja sen toimeenpanemista.
Yritysarkkitehtuurifoorumeillä käytiin kevään 2010 aikana vilkas keskustelu miten yritysarkkitehtuurin pitäisi kuvata yhteen tekstiviestiin tiivistettynä. Lopputulema yli kolmensadan kommentin perusteella noudattelee yllä mainitun kaltaista ajatusta. Määritelmä puristettiin seuraavasti:
”Enable an enterprise to realise its Vision,
by Strategic Planning, Architecture and Governance,
using Models, Guidance, Processes and Tools.”
Seuraavien parin kuukauden aikana kirjoitan tänne kommenttini muutamista sellaisista kirjoista, joissa mielestäni on onnistuttu kuvaamaan yritysarkkitehtuurin laajuutta, tarkoitusta ja linkittymistä laajempaan liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen kokonaisuuteen paremmin kuin tällä hetkellä asiasta käytävässä keskustelussa keskimäärin.
Palataan asiaan helteiden loputtua.
PragmaticEAFrameworkin perustaja Kevin Smith korjaa asian osuvasti “EA is not the glue between IT and 'The Business'. EA is the glue between Strategy and Execution.” Hieman eksaktimmin asian voinee määritellä, että yritysarkkitehtuuri tukee, mahdollistaa ja linjaa strategian muodostamista ja sen toimeenpanemista.
Yritysarkkitehtuurifoorumeillä käytiin kevään 2010 aikana vilkas keskustelu miten yritysarkkitehtuurin pitäisi kuvata yhteen tekstiviestiin tiivistettynä. Lopputulema yli kolmensadan kommentin perusteella noudattelee yllä mainitun kaltaista ajatusta. Määritelmä puristettiin seuraavasti:
”Enable an enterprise to realise its Vision,
by Strategic Planning, Architecture and Governance,
using Models, Guidance, Processes and Tools.”
Seuraavien parin kuukauden aikana kirjoitan tänne kommenttini muutamista sellaisista kirjoista, joissa mielestäni on onnistuttu kuvaamaan yritysarkkitehtuurin laajuutta, tarkoitusta ja linkittymistä laajempaan liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen kokonaisuuteen paremmin kuin tällä hetkellä asiasta käytävässä keskustelussa keskimäärin.
Palataan asiaan helteiden loputtua.
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Tietojärjestelmät ovat johdolle iso haaste
Tehoton, ei-läpinäkyvä, siilomainen, mahdollisuuksia hyödyntämättä jättävä tai muuten vaan epäkypsä toiminta (kuvatkoon kaikki tämä huonoa laatua) aiheuttaa keskeisissä sidosryhmissä perusteltua tyytymättömyyttä. Kukapa meistä ei olisi kuullut henkilöstön moittivan omaa toimintaa. Vielä vaarallisempaa on, jos asiakkaat ovat tyytymättömiä.
Usein on niin, että tällainen tilanne ilmenee tietojärjestelmän ”avulla” tai sen täydellisenä puuttumisena. Usein on myös niin, että syntipukiksi päätyy kyseinen tietojärjestelmä, sen toimittaja, omat tietohallinnon ihmiset, tai tietotekniikkaa yleensä.
Kenen ongelma?
Kysymyksessä on kuitenkin johtamisen ongelma, joka vain ilmenee tietojärjestelmän kautta. Yhä suurempi osa liiketoiminnan ylimmistä johtajista ymmärtää tämän, mutta on myös joukko niitä, jotka eivät halua vaivata itseään ”ikävillä” ICT -asioilla. Tällöin esimerkiksi johtoryhmässä ei ICT -asioita käsitellä riittävällä syvyydellä.
Tähän on kolme perussyytä: asian merkitystä ei ole ymmärretty, asia on oman mukavuusalueen ulkopuolella, tai sitten asia ei oikeasti ole johtamisen kannalta merkittävä. Haluamme rohkaista nostamaan ICT -asiat sille tasolle, mille ne aidosti kuuluvat – eli johtoryhmään. Vaikka se alkuun tuntuisikin vaikealta. Haluamme myös rohkaista johtoa paneutumaan ICT -asioihin riittävän syvällisesti. Ulkokohtainen kiinnostuksen näytteleminen ei riitä.
Tällä emme tarkoita teknisiin yksityiskohtiin uppoutumista vaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämisen otetta. Sen miettimistä, mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Usein on niin, että tällainen tilanne ilmenee tietojärjestelmän ”avulla” tai sen täydellisenä puuttumisena. Usein on myös niin, että syntipukiksi päätyy kyseinen tietojärjestelmä, sen toimittaja, omat tietohallinnon ihmiset, tai tietotekniikkaa yleensä.
Kenen ongelma?
Kysymyksessä on kuitenkin johtamisen ongelma, joka vain ilmenee tietojärjestelmän kautta. Yhä suurempi osa liiketoiminnan ylimmistä johtajista ymmärtää tämän, mutta on myös joukko niitä, jotka eivät halua vaivata itseään ”ikävillä” ICT -asioilla. Tällöin esimerkiksi johtoryhmässä ei ICT -asioita käsitellä riittävällä syvyydellä.
Tähän on kolme perussyytä: asian merkitystä ei ole ymmärretty, asia on oman mukavuusalueen ulkopuolella, tai sitten asia ei oikeasti ole johtamisen kannalta merkittävä. Haluamme rohkaista nostamaan ICT -asiat sille tasolle, mille ne aidosti kuuluvat – eli johtoryhmään. Vaikka se alkuun tuntuisikin vaikealta. Haluamme myös rohkaista johtoa paneutumaan ICT -asioihin riittävän syvällisesti. Ulkokohtainen kiinnostuksen näytteleminen ei riitä.
Tällä emme tarkoita teknisiin yksityiskohtiin uppoutumista vaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämisen otetta. Sen miettimistä, mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
perjantai 28. toukokuuta 2010
Mistä toimeenpanokyky syntyy ?
Muutos vaatii paitsi ymmärrystä myös toimeenpanokykyä. Kuvaamalla tavoiteltavaa toimintamallia riittävän yksinkertaisesti ja riittävän isoina kokonaisuuksina, saadaan entistä suurempi osa omasta organisaatiosta ymmärtämään näitä kokonaisuuksia ja työskentelemään samansuuntaisesti.
Tämän seikan olemme voineet havaita tapahtuvan käytännössä jokaisessa toimeksiannossa, jossa yritysarkkitehtuuria olemme soveltaneet. Samassa yhteydessä olemme havainneet myös johdon näkemyksen tavoitteista jalostuvan (itselleen ja) muulle porukalle entistä konkreettisemmaksi.
Jos asiat ovat itselle kirkkaita, on ne helppo muillekin selvittää. Istu hetkiseksi alas ja mieti omaa ICT-kokonaisuuttasi? Peruslinjaukset, toimintamallit, arkkitehtuurillinen kokonaisuus, tavoiteltu strateginen rooli strategian jalkauttamisessa. Kirkkaana vaiko ei?
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Tämän seikan olemme voineet havaita tapahtuvan käytännössä jokaisessa toimeksiannossa, jossa yritysarkkitehtuuria olemme soveltaneet. Samassa yhteydessä olemme havainneet myös johdon näkemyksen tavoitteista jalostuvan (itselleen ja) muulle porukalle entistä konkreettisemmaksi.
Jos asiat ovat itselle kirkkaita, on ne helppo muillekin selvittää. Istu hetkiseksi alas ja mieti omaa ICT-kokonaisuuttasi? Peruslinjaukset, toimintamallit, arkkitehtuurillinen kokonaisuus, tavoiteltu strateginen rooli strategian jalkauttamisessa. Kirkkaana vaiko ei?
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Johtaja, anna aikaasi arkkitehtuurille
ICT on ammattilaisten hommaa. Infraulkoistukset, arkkitehtuurien nopea kehitys, tietoturvan perustellut vaatimukset – haastetta riittää hupenevilla resursseilla. Eikö toiminnan jatkuvuudessa ja riskien taklaamisessa ole meille tarpeeksi? Ei.
Tietohallinnon tulee osata sovelluskerros, tietovirroista ja -varastoista puhumattakaan, ja kaikkien näiden prosessit ja elinkaaret yhteen sovitettuina. Samalla vastaamme kehitysprojekteista, konversioista ja käyttöönotoista, niihin kun aina liittyy ne tietojärjestelmät. Mutta ei tämäkään taida vielä riittää.
Kun vielä pitäisi olla liiketoiminnan suhteen joustava. Visio ja strategia on kirkastettu, mutta niiden jalkauttaminen johtamiseen on sitätätä – kukin johtaja haluaa puumerkkinsä oman hallinnonalansa kehittämiseen, myös sovelluspäätöksiin. Usein puutteellisesti valmisteltuina ja kokonaisuudesta irroitettuina ne vaan hajoittavat entisestään repaleista it-arkkitehtuuria. Ja tulevat kalliiksi.
Me tietohallinnossa olemme etuoikeutetussa asemassa: edellisten lisäksi meillä on oikeus, velvollisuus ja kykykin ymmärtää yritystämme ja sen toimialaa kokonaisuudessaan. Asiakkuudet, prosessit, kumppaniverkosto, laatutoiminta, oleellisia osia tiedon hallinnassa. Tämä kaikki käytännön kokemuksen kautta, mistä voisi olla hyötyä yrityksen johtamisessakin...
Kun "kaikki liittyy kaikkeen", tietohallinto kaipaa koossa pitämiseen yritysarkkitehtuurin kaltaista, johdon kanssa yhteisesti sovittua toimintamallia. Siinä yritetään linjata liiketoiminnan oikeutetut strategiset päätökset päivittäisen taktisen toiminnan realiteetteihin. Onnistuessaan tällä päästään ainaisen virittelyn, paikkaamisen ja korvaamisen sijasta oikeasti ennakointiin, (henkilö)resurssien optimointiin, kehitystä tukeviin hankkeisiin ja kilpailussa tarvittavaan joustavuuteen.
Johtaja, eikö tähän kannatakin käyttää yhteistä aikaa?
Pekka Manninen
Kirjoittajan tausta on palvelu- ja media-alojen
tietohallintotehtävissä, mm. kiinteistöalalla SATOssa ja graafisessa
tuotannossa Talentumilla.
Tietohallinnon tulee osata sovelluskerros, tietovirroista ja -varastoista puhumattakaan, ja kaikkien näiden prosessit ja elinkaaret yhteen sovitettuina. Samalla vastaamme kehitysprojekteista, konversioista ja käyttöönotoista, niihin kun aina liittyy ne tietojärjestelmät. Mutta ei tämäkään taida vielä riittää.
Kun vielä pitäisi olla liiketoiminnan suhteen joustava. Visio ja strategia on kirkastettu, mutta niiden jalkauttaminen johtamiseen on sitätätä – kukin johtaja haluaa puumerkkinsä oman hallinnonalansa kehittämiseen, myös sovelluspäätöksiin. Usein puutteellisesti valmisteltuina ja kokonaisuudesta irroitettuina ne vaan hajoittavat entisestään repaleista it-arkkitehtuuria. Ja tulevat kalliiksi.
Me tietohallinnossa olemme etuoikeutetussa asemassa: edellisten lisäksi meillä on oikeus, velvollisuus ja kykykin ymmärtää yritystämme ja sen toimialaa kokonaisuudessaan. Asiakkuudet, prosessit, kumppaniverkosto, laatutoiminta, oleellisia osia tiedon hallinnassa. Tämä kaikki käytännön kokemuksen kautta, mistä voisi olla hyötyä yrityksen johtamisessakin...
Kun "kaikki liittyy kaikkeen", tietohallinto kaipaa koossa pitämiseen yritysarkkitehtuurin kaltaista, johdon kanssa yhteisesti sovittua toimintamallia. Siinä yritetään linjata liiketoiminnan oikeutetut strategiset päätökset päivittäisen taktisen toiminnan realiteetteihin. Onnistuessaan tällä päästään ainaisen virittelyn, paikkaamisen ja korvaamisen sijasta oikeasti ennakointiin, (henkilö)resurssien optimointiin, kehitystä tukeviin hankkeisiin ja kilpailussa tarvittavaan joustavuuteen.
Johtaja, eikö tähän kannatakin käyttää yhteistä aikaa?
Pekka Manninen
Kirjoittajan tausta on palvelu- ja media-alojen
tietohallintotehtävissä, mm. kiinteistöalalla SATOssa ja graafisessa
tuotannossa Talentumilla.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Yksi kuva vai tuhat sanaa ?
Asiat jotka ymmärtää on helpompi hyväksyä. Kaikki tiedämme että liiketoiminnan ja sen tavoitteiden kuvaaminen ja viestiminen eri sidosryhmille on haastavaa. Lääkkeemme tähän on yritysarkkitehtuurin kuvaaminen.
Tekstin merkitys vähenee edelleen, visuaalisten elementtien merkitys kasvaa. Ilmiön voi havaita yhteiskunnassa kaikkialla. Yritysarkkitehtuurin suurimpia vahvuuksia on sen visuaalinen esitystapa. Parhaimmillaan yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta sen yhden kuvan synnyttäminen voi olla melkoisen tuskan takana. Asioiden pelkistäminen, ilman että oleellista tietoa jää pois, on erittäin haastavaa. Ja ihmiset tulkitsevat kuviakin eri tavalla...
Yritysarkkitehtuurikuvauksen piirtäminen on siihen käytetyn vaivan arvoista. Erityisesti kun osallistaa mahdollisimman suuren joukon avainhenkilöistä. Näin aikaansaatavat kuvaukset ovat oman yrityksen näköisiä ja aukeavat isolle porukalle parhaiten. Samalla tulee varmistettua laadukas dialogi.
Tietenkään yksi kuva ei riitä, tarvitaan syventymistä ja eri osa-alueiden yksityiskohtaisempaa mallintamista. Mutta jonkinlainen synteesi omasta liiketoiminnasta on pystyttävä tekemään. Kaikille tuttu hissipuhe voisikin saada rinnalleen hissipiirroksen.
Miksi tekstipohjaisuus niin sitkeästi pitää pintansa strategian kuvaamisessa? Ei kai vain siksi, että on helpompaa kirjoittaa kymmenen sivua tekstiä kuin piirtää pari napakkaa kuvaa.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Tekstin merkitys vähenee edelleen, visuaalisten elementtien merkitys kasvaa. Ilmiön voi havaita yhteiskunnassa kaikkialla. Yritysarkkitehtuurin suurimpia vahvuuksia on sen visuaalinen esitystapa. Parhaimmillaan yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta sen yhden kuvan synnyttäminen voi olla melkoisen tuskan takana. Asioiden pelkistäminen, ilman että oleellista tietoa jää pois, on erittäin haastavaa. Ja ihmiset tulkitsevat kuviakin eri tavalla...
Yritysarkkitehtuurikuvauksen piirtäminen on siihen käytetyn vaivan arvoista. Erityisesti kun osallistaa mahdollisimman suuren joukon avainhenkilöistä. Näin aikaansaatavat kuvaukset ovat oman yrityksen näköisiä ja aukeavat isolle porukalle parhaiten. Samalla tulee varmistettua laadukas dialogi.
Tietenkään yksi kuva ei riitä, tarvitaan syventymistä ja eri osa-alueiden yksityiskohtaisempaa mallintamista. Mutta jonkinlainen synteesi omasta liiketoiminnasta on pystyttävä tekemään. Kaikille tuttu hissipuhe voisikin saada rinnalleen hissipiirroksen.
Miksi tekstipohjaisuus niin sitkeästi pitää pintansa strategian kuvaamisessa? Ei kai vain siksi, että on helpompaa kirjoittaa kymmenen sivua tekstiä kuin piirtää pari napakkaa kuvaa.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Yritysarkkitehtuuri on yhteinen sopimus
Taannoin eurooppalaisen palvelukonsernin yhdistettyä tietohallintoa perustaessamme totesi fiksunoloinen konsultti yksikantaan: IT-tuki- ja projektitoiminnan kaoottinen tilanne ei ollut syy, vaan oire yrityksen johtamisen sekaannuksesta. Kun tuon (jo tietämämme) kertoi väliraportissaan konsernin pääjohtajalle, emme konsultista sen koommin kuulleetkaan.
IT:n joustamattomuus alkaa jo olla kulunut selitys hankkeiden pitkittymiseen ja kilpailuetujen menettämiseen. Kuluneina parina vuosikymmenenä ei ole ainakaan palvelualojen toimitusjohtajilta voinut jäädä huomaamatta, että käytännössä kaikkeen työhön asiakkuuden, tuotteen, palvelutapahtuman ja alihankintojen ympärillä vaaditaan järjestelmällistä tiedon hallintaa. Silti toiminnanohjausta pidetään vain IT-hörhöjen kalliina, jäykkänä monoliittina, jota "täydentävät" johdon hankkimat erilliset asiakkuus-, kommunikointi- ja palvelujärjestelmät. Eikä tietohallinnosta vastaava istu päättävissä pöydissä kuin korkeintaan haukuttavana työasemien hitaudesta.
Yritysarkkitehtuuri tarjoaa hyvän viitekehyksen yhteisen asian, yrityksen menestymisen ympärille. Tietohallinto uskaltaa luopua joustamattomuudestaan, kun se otetaan aidosti mukaan businesskerroksen kuvaamiseen ja yrityksen toimintatavasta sopimiseen - etsimään menestyksen tekijöitä. Vastaavasti, johtoryhmän jäsenet saavat edelliseen sovelletun esityksen tieto- ja sovelluskerrosten mahdollisuuksista ja pullonkauloista. Samalla löydetään perusteet ja aikajana teknisen arkkitehtuurin työläälle ja usein kallille yhtenäistämiselle.
Tässä työssä osaava konsultti toimii tulkkina, jotta liiketoiminta- ja tekniikkavastaavat löytävät yhteisen kielen ja kuvaustavan. Laajan arkkitehtuurimallin kiteyttäminen ja käsitteiden kansantajuistaminen helpottaa oleellisesti osapuolien asiantuntemuksen esiin saamista. Ja tämän vaikutus näkyy nopeasti luottamuksena ja sitoutumisena yhteiseen päämäärään – jopa päivittäisessä työssä.
Pekka Manninen
Kirjoittajan tausta on palvelu- ja media-alojen
tietohallintotehtävissä, mm. kiinteistöalalla SATOssa ja graafisessa
tuotannossa Talentumilla.
IT:n joustamattomuus alkaa jo olla kulunut selitys hankkeiden pitkittymiseen ja kilpailuetujen menettämiseen. Kuluneina parina vuosikymmenenä ei ole ainakaan palvelualojen toimitusjohtajilta voinut jäädä huomaamatta, että käytännössä kaikkeen työhön asiakkuuden, tuotteen, palvelutapahtuman ja alihankintojen ympärillä vaaditaan järjestelmällistä tiedon hallintaa. Silti toiminnanohjausta pidetään vain IT-hörhöjen kalliina, jäykkänä monoliittina, jota "täydentävät" johdon hankkimat erilliset asiakkuus-, kommunikointi- ja palvelujärjestelmät. Eikä tietohallinnosta vastaava istu päättävissä pöydissä kuin korkeintaan haukuttavana työasemien hitaudesta.
Yritysarkkitehtuuri tarjoaa hyvän viitekehyksen yhteisen asian, yrityksen menestymisen ympärille. Tietohallinto uskaltaa luopua joustamattomuudestaan, kun se otetaan aidosti mukaan businesskerroksen kuvaamiseen ja yrityksen toimintatavasta sopimiseen - etsimään menestyksen tekijöitä. Vastaavasti, johtoryhmän jäsenet saavat edelliseen sovelletun esityksen tieto- ja sovelluskerrosten mahdollisuuksista ja pullonkauloista. Samalla löydetään perusteet ja aikajana teknisen arkkitehtuurin työläälle ja usein kallille yhtenäistämiselle.
Tässä työssä osaava konsultti toimii tulkkina, jotta liiketoiminta- ja tekniikkavastaavat löytävät yhteisen kielen ja kuvaustavan. Laajan arkkitehtuurimallin kiteyttäminen ja käsitteiden kansantajuistaminen helpottaa oleellisesti osapuolien asiantuntemuksen esiin saamista. Ja tämän vaikutus näkyy nopeasti luottamuksena ja sitoutumisena yhteiseen päämäärään – jopa päivittäisessä työssä.
Pekka Manninen
Kirjoittajan tausta on palvelu- ja media-alojen
tietohallintotehtävissä, mm. kiinteistöalalla SATOssa ja graafisessa
tuotannossa Talentumilla.
torstai 11. maaliskuuta 2010
Helppoa kuin heinänteko !
Kun yrityksen asiat on hyvin suunniteltu ja järkevästi toteutettu tietojärjestelmiä hyödyntäen, tärkeimmät sidosryhmät ovat tyytyväisiä. Tällaisen organisaation toimintaa voisi kuvata vaikkapa seuraavilla väittämillä:
1) Liiketoiminnan tavoitteet ja vaatimukset ohjaavat aktiivista ja joustavaa ICT:n toteutusta.
2) Luotettava ja ajantasainen tieto tukee liiketoimintaa ja tuo kilpailuetua.
3) Valitut järjestelmät tukevat määriteltyjä työtapoja ja tietojen käsittelytapoja. Järjestelmien jatkuva kehittäminen on joustavaa.
4) Valitut teknologiat ovat yleisiä, luotettavia ja mahdollistavat tehokkaan integroinnin järjestelmätasolla. Harkitsematonta toimittajariippuvuutta ei ole.
Helpommin sanottu kuin tehty...
Käytännössähän kyseessä on johtamisjärjestelmä jossa tietojärjestelmien merkitys on riittävästi huomioitu. Mitään erikoista ei tarvitse tehdä, vain perusasiat mietittävä ja toteuttava riittävällä perusteellisuudella. Me kutsumme tätä hyväksi yritysarkkitehtuuriksi. Helppoa puheen tasolla, mutta mahdollista kyllä ihan oikeastikin! Silti tällaisia yrityksiä tapaa melko harvoin.
Tommo Koivusalo
1) Liiketoiminnan tavoitteet ja vaatimukset ohjaavat aktiivista ja joustavaa ICT:n toteutusta.
2) Luotettava ja ajantasainen tieto tukee liiketoimintaa ja tuo kilpailuetua.
3) Valitut järjestelmät tukevat määriteltyjä työtapoja ja tietojen käsittelytapoja. Järjestelmien jatkuva kehittäminen on joustavaa.
4) Valitut teknologiat ovat yleisiä, luotettavia ja mahdollistavat tehokkaan integroinnin järjestelmätasolla. Harkitsematonta toimittajariippuvuutta ei ole.
Helpommin sanottu kuin tehty...
Käytännössähän kyseessä on johtamisjärjestelmä jossa tietojärjestelmien merkitys on riittävästi huomioitu. Mitään erikoista ei tarvitse tehdä, vain perusasiat mietittävä ja toteuttava riittävällä perusteellisuudella. Me kutsumme tätä hyväksi yritysarkkitehtuuriksi. Helppoa puheen tasolla, mutta mahdollista kyllä ihan oikeastikin! Silti tällaisia yrityksiä tapaa melko harvoin.
Tommo Koivusalo
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Yritysarkkitehtuurista ja erityisesti sen asiakkuudenhallinnan ja viestinnän kerroksista
Yritysarkkitehtuurin tehtävänä on luoda kartta organisaation ICT-alueen kehittämiselle siten, että yrityksen kaupallinen strategia voidaan toteuttaa tietojärjestelmien osalta. Ei siis päinvastoin, sillä liiketoiminnan pitää ohjata rakenteita ja kaikkia tukijärjestelmiä. Tehtävä on monisäikeinen ja mielestäni suurin arvo tällä työllä on irrallisten palasten kokoamisessa yhdeksi palapeliksi – sisältäen puuttuvien palojen suosittelemisen. Juuri asiakkaalle sopivin ratkaisuin. Tähän työhön tarvitaan usein ulkoista konsulttia, sillä monen organisaation tietohallinto puolustaa olemassa olevia ratkaisuita, vierastaa ainakin suuria muutoksia eikä pysty seuraamaan nopeasti muuttuvien markkinoiden tilannetta kokonaisvaltaisesti. Tarjonta kasvaa ja kuluttajien sekä myös yritysostajien uudet tavat toimia verkottuneessa, sosiaalisen median leimaamassa maailmassa ja nopeassa, jopa reaaliaikaisessa toiminnassa vaatii erityisosaamista.
Markkinointiekonomina ja digitaalisen asiakkuudenhallinnan ja viestinnän alueella työskentelevänä henkilönä törmään jatkuvasti organisaatioihin, joiden järjestelmät eivät tue nykyaikaisia markkinoinnin, asiakkuudenhallinnan, myynnin ja viestinnän johtamisen ja toiminnan tarpeita. Monista organisaatioissa löytyvät sekä ERP- että CRM-järjestelmät, mutta niiden ominaisuudet ja asiaan liittyvät prosessit ovat ”CRM 1.0” ja ”markkinointiviestintä 1.0”-maailmasta. Tukevat siis vanhaa tapaa kirjata asiakkaat tietokantaan ja markkinointia, missä organisaatio hyödyntää rekistereitään viestinnällistä monologia varten. CRM on kuitenkin siirtymässä CEM-aikaan (Customer Experience Management), jossa asiakkaan ajatukset ja kokemukset pitää huomioida uudella tavalla. Markkinointiviestinnässä asiakkaan kuunteleminen ja hänen kokemuksensa ohjaaminen on tärkeämpää, kuin yksisuuntainen viestintä ja toivotun vastareaktion odottaminen. Myös löytämistä pitää tukea vahvasti, sillä kohderyhmät googlaavat enemmän kuin koskaan ja tällainen pull-toiminta tulisi integroida markkinoijan, myyjän ja viestijän ”kontaktimixiin”. Viimeisten tutkimusten mukaan vain alle puolet suomalaisista organisaatioista hyödyntää hakukonemarkkinointia kunnolla. Sosiaalisen median ratkaisuita huomattavasti pienempi osa. Kaiken pohjana toimivat asiakkuudenhallinnan ratkaisut ovat monesti kankeita, omaan ympäristöön asennettuja järjestelmiä, joihin on vaikea integroida uusia tuntosarvia ja korvapareja, myös asiakaspalvelua tukemaan. Löytyykö esim. CRM-järjestelmästä ominaisuuksia, joilla voidaan huomioida asiakkaan omaehtoinen kommunikointi vaikkapa Facebookissa tai Suomi 24-foorumissa? Saako järjestelmästä irti sopivia kohderyhmiä kohdistettua sähköposti- ja mobiilimarkkinointia varten ja asiakkaan palautteet kirjattua ylös? Pystytäänkö Web-sivustossa tapahtuva aktiviteetti huomioimaan asiakkuudenhallinnassa ja kommunikoinnissa? Monesti näihin kysymyksiin vastaaminen ei onnistu (omien järjestelmien kaikkia ominaisuuksia ei tunneta lisämoduuleineen) tai vastaus on ei. Yritysten perinteinen ongelma on nimittäin aina ollut Web-maailman ja omien taustajärjestelmien (kuten CRM) yhdistäminen ja nykyisin haasteet vain kasvavat.
Minusta yritysarkkitehtuuria tarvitaan koko organisaation ja sen toimintaympäristön läpileikkaamiseen, mutta nykyisessä maailmassa erityisesti asiakkuudenhallintaa ja kommunikointia kehittämään. Myös jatkuvan muutoksen hallintaan ja järkevään reagoimiseen – hypeäkin alalla esiintyy.
Muutamia ajankohtaisia linkkejä:
http://www.uusisuomi.fi/raha/85335-google-suomessa-kumma-ilmio
http://www.tieto.fi/?path=408,410,16095,1128,37193,36199
http://en.wikipedia.org/wiki/Customer_experience
http://ampiiri.wordpress.com
Kimmo Seppänen
Asiakkuusjohtaja
Genisys Oy
Markkinointiekonomina ja digitaalisen asiakkuudenhallinnan ja viestinnän alueella työskentelevänä henkilönä törmään jatkuvasti organisaatioihin, joiden järjestelmät eivät tue nykyaikaisia markkinoinnin, asiakkuudenhallinnan, myynnin ja viestinnän johtamisen ja toiminnan tarpeita. Monista organisaatioissa löytyvät sekä ERP- että CRM-järjestelmät, mutta niiden ominaisuudet ja asiaan liittyvät prosessit ovat ”CRM 1.0” ja ”markkinointiviestintä 1.0”-maailmasta. Tukevat siis vanhaa tapaa kirjata asiakkaat tietokantaan ja markkinointia, missä organisaatio hyödyntää rekistereitään viestinnällistä monologia varten. CRM on kuitenkin siirtymässä CEM-aikaan (Customer Experience Management), jossa asiakkaan ajatukset ja kokemukset pitää huomioida uudella tavalla. Markkinointiviestinnässä asiakkaan kuunteleminen ja hänen kokemuksensa ohjaaminen on tärkeämpää, kuin yksisuuntainen viestintä ja toivotun vastareaktion odottaminen. Myös löytämistä pitää tukea vahvasti, sillä kohderyhmät googlaavat enemmän kuin koskaan ja tällainen pull-toiminta tulisi integroida markkinoijan, myyjän ja viestijän ”kontaktimixiin”. Viimeisten tutkimusten mukaan vain alle puolet suomalaisista organisaatioista hyödyntää hakukonemarkkinointia kunnolla. Sosiaalisen median ratkaisuita huomattavasti pienempi osa. Kaiken pohjana toimivat asiakkuudenhallinnan ratkaisut ovat monesti kankeita, omaan ympäristöön asennettuja järjestelmiä, joihin on vaikea integroida uusia tuntosarvia ja korvapareja, myös asiakaspalvelua tukemaan. Löytyykö esim. CRM-järjestelmästä ominaisuuksia, joilla voidaan huomioida asiakkaan omaehtoinen kommunikointi vaikkapa Facebookissa tai Suomi 24-foorumissa? Saako järjestelmästä irti sopivia kohderyhmiä kohdistettua sähköposti- ja mobiilimarkkinointia varten ja asiakkaan palautteet kirjattua ylös? Pystytäänkö Web-sivustossa tapahtuva aktiviteetti huomioimaan asiakkuudenhallinnassa ja kommunikoinnissa? Monesti näihin kysymyksiin vastaaminen ei onnistu (omien järjestelmien kaikkia ominaisuuksia ei tunneta lisämoduuleineen) tai vastaus on ei. Yritysten perinteinen ongelma on nimittäin aina ollut Web-maailman ja omien taustajärjestelmien (kuten CRM) yhdistäminen ja nykyisin haasteet vain kasvavat.
Minusta yritysarkkitehtuuria tarvitaan koko organisaation ja sen toimintaympäristön läpileikkaamiseen, mutta nykyisessä maailmassa erityisesti asiakkuudenhallintaa ja kommunikointia kehittämään. Myös jatkuvan muutoksen hallintaan ja järkevään reagoimiseen – hypeäkin alalla esiintyy.
Muutamia ajankohtaisia linkkejä:
http://www.uusisuomi.fi/raha/85335-google-suomessa-kumma-ilmio
http://www.tieto.fi/?path=408,410,16095,1128,37193,36199
http://en.wikipedia.org/wiki/Customer_experience
http://ampiiri.wordpress.com
Kimmo Seppänen
Asiakkuusjohtaja
Genisys Oy
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Tarvitsemme lisää joustavuutta
Ympäristön aiheuttama muutospaine on trendinomaisessa kasvussa. Vaikka käynnissä oleva iso taantuma aikanaan väistyy, ei muutospaine helpota; verkottunut, informaatioteknologiaa hyödyntävä tuotanto ja jakelu ovat tulleet jäädäkseen ja katteiden aleneminen jatkuu. Edessämme on varmasti isoja epäjatkuvuuskohtia jatkossakin.
Edes monopoliasemassa olevat organisaatiot eivät ole muutokselle immuuneja, toimialana uhkapelit ovat tästä hyvä esimerkki. Informaatioteknologian avulla voi parhaimmillaan - tai pahimmillaan – muuttaa paalutettuja pelisääntöjä nopeastikin. Kärjistetysti: lottokansa pelaa nyt Vegasin internet-kasinoissa ja Englannin vedonlyöntikioskeissa.
Ne jotka pystyvät vastaamaan tämänkaltaisiin painopisteen siirtymiin nopeasti , ovat voittajia tai ainakin jäävät henkiin. Tarvittaisiin lisää joustavuutta ja ketteryyttä, ettei käy kuten Titanicille. Kun reitti ja aikataulu oli kerran valittu, sitä myös ajettiin...ei tällaista toimintaa olisi loputtomiin vaikkapa tutkalla pelastettu.
Nykyisten modernien organisaatioiden rakenteet ovat monelta osin jäykkiä ja vaikeita l. kalliita muuttaa. Aikansa Titaniceja. Osa asioista on toki oman toimivallan ulkopuolella, vaikkapa työehtosopimukset. Mutta suurin osa asioista on aivan yrityksen omassa päätösvallassa. Vai ovatko? Voitko vaihtaa/muuttaa/kehittää/lopettaa tietojärjestelmiäsi kuten itse haluat? Ei ole harvinaista, että tietojärjestelmät jopa estävät halutun strategian nopean toteuttamisen.
Yritysarkkitehtuurilla parannetaan - tietojärjestelmät riittävästi huomioimalla - organisaation kykyä muutokseen, vaikka sen suuntaa ei vielä tiedettäisikään. Koska muutoksesta on tulossa pysyvä olotila, on pystyttävä toimimaan tehokkaasti myös muutoksen aikana.
Vielä analogiaa Titaniciin: erään ympäristöjärjestön kumiveneet ovat voittajia. Ettei olisi ketteryydellä asian kanssa jotain tekemistä.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
Edes monopoliasemassa olevat organisaatiot eivät ole muutokselle immuuneja, toimialana uhkapelit ovat tästä hyvä esimerkki. Informaatioteknologian avulla voi parhaimmillaan - tai pahimmillaan – muuttaa paalutettuja pelisääntöjä nopeastikin. Kärjistetysti: lottokansa pelaa nyt Vegasin internet-kasinoissa ja Englannin vedonlyöntikioskeissa.
Ne jotka pystyvät vastaamaan tämänkaltaisiin painopisteen siirtymiin nopeasti , ovat voittajia tai ainakin jäävät henkiin. Tarvittaisiin lisää joustavuutta ja ketteryyttä, ettei käy kuten Titanicille. Kun reitti ja aikataulu oli kerran valittu, sitä myös ajettiin...ei tällaista toimintaa olisi loputtomiin vaikkapa tutkalla pelastettu.
Nykyisten modernien organisaatioiden rakenteet ovat monelta osin jäykkiä ja vaikeita l. kalliita muuttaa. Aikansa Titaniceja. Osa asioista on toki oman toimivallan ulkopuolella, vaikkapa työehtosopimukset. Mutta suurin osa asioista on aivan yrityksen omassa päätösvallassa. Vai ovatko? Voitko vaihtaa/muuttaa/kehittää/lopettaa tietojärjestelmiäsi kuten itse haluat? Ei ole harvinaista, että tietojärjestelmät jopa estävät halutun strategian nopean toteuttamisen.
Yritysarkkitehtuurilla parannetaan - tietojärjestelmät riittävästi huomioimalla - organisaation kykyä muutokseen, vaikka sen suuntaa ei vielä tiedettäisikään. Koska muutoksesta on tulossa pysyvä olotila, on pystyttävä toimimaan tehokkaasti myös muutoksen aikana.
Vielä analogiaa Titaniciin: erään ympäristöjärjestön kumiveneet ovat voittajia. Ettei olisi ketteryydellä asian kanssa jotain tekemistä.
Tommo Koivusalo
A-Ware Oy
tiistai 26. tammikuuta 2010
Muutamia hyviä linkkejä yritysarkkitehtuurikeskusteluihin ja -näkemyksiin
Gartnerin julkaisema emergent architecture –lähestyminen yritysarkkitehtuuriin sai aikaan paljon keskustelua viime syksynä. Onko kyseessä uusi ajatus vai tutkimuslaitoksen pyrkimys nimetä vanha asia uudella tavalla? Siitä jokainen voi päättää itse. Alla on muutamia linkkejä aiheeseen.
Gartnerin lehdistötiedote
Täältä löytyy muutamia kommentteja Gartnerin avaukseen
http://www.via-nova-architectura.org/nl/blogs/adrian-grigoriu/gartners-emergent-architecture-2.html
http://www.infoq.com/news/2009/08/Emergent-Architecture
Edellisen aiheen pohdintaa – pragmaatisten (ja ehkä myös uusien) yrityarkkitehtuuritapojen pohdintaa ja miten emergent architecture voi vaikuttaa tuottavuuteen, asioiden oikea-aikaisuuteen, vaikuttavuuteen ja innovaatioihin.
http://blogs.zdnet.com/Hinchcliffe/?p=674
t. markus
Gartnerin lehdistötiedote
Täältä löytyy muutamia kommentteja Gartnerin avaukseen
http://www.via-nova-architectura.org/nl/blogs/adrian-grigoriu/gartners-emergent-architecture-2.html
http://www.infoq.com/news/2009/08/Emergent-Architecture
Edellisen aiheen pohdintaa – pragmaatisten (ja ehkä myös uusien) yrityarkkitehtuuritapojen pohdintaa ja miten emergent architecture voi vaikuttaa tuottavuuteen, asioiden oikea-aikaisuuteen, vaikuttavuuteen ja innovaatioihin.
http://blogs.zdnet.com/Hinchcliffe/?p=674
t. markus
maanantai 11. tammikuuta 2010
Yleiskatsaus: mistä on kysymys?
Tervetuloa yritysarkkitehtuuri.fi -sivustolle. Käsite on vielä suurimmalle osalle liikkeenjohtoa vieras ja päätimme perustaa tämän sivuston lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä asiasta. Lisäksi olemme luoneet suomenkieliseen Wikipediaan ensimmäisen sisällön aiheesta. Yritysarkkitehtuurista onkin nyt mahdollista saada selväjärkinen suomenkielinen yleiskuvaus! Rohkenen väittää, että tämä Wikipedia-artikkeli on helpoimmin lähestyttävä kaikkien saatavilla oleva kuvaus aiheesta. Yritysarkkitehtuuri.fi –sivustolla pyrimme syventämään ymmärrystä omien ja muiden kirjoittamien artikkelien avulla. Kutsuttakoon niitä ajan hengen mukaisesti blogeiksi.
Yritysarkkitehtuuri.fi –sivusto on suunnattu liikkeenjohtajille ja tietohallintojohtajille. Aihealueen asiantuntijoille on jo omat fooruminsa olemassa emmekä nähneet uudelle sellaiselle tarvetta.
Johtaja, miksi yritysarkkitehtuuri ansaitsee huomiosi?
Koska se on johtamisen apuväline, jonka avulla strategia jalkautetaan ja pidetään ajantasaisena tietojärjestelmiä hyödyntäen. Yritysarkkitehtuuri yhdistää liiketoiminnot, niiden käsittelemät tiedot sekä niitä tukevat tietojärjestelmät ja teknologiat. Tietotekniikan liiketoimintakriittisyyden kasvaessa myös tarve yritysarkkitehtuurin kaltaisille kokonaisvaltaisille viitekehyksille on kasvanut ja tietohallinnosta vastaavien lisäksi myös liiketoiminnasta vastaavat ovat alkaneet kiinnostua kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta.
Tärkeimpänä rajauksena todettakoon, että yritysarkkitehtuuri ei ota kantaa siihen, mitkä ovat yrityksen liiketoimintastrategian tavoitteet. Sen sijaan kantaa otetaan siihen, miten nämä tavoitteet saavutetaan.
Ne käytännön tavat, joilla organisaatio toimii, muodostavat yritysarkkitehtuurin. Kaikilla organisaatioilla on yritysarkkitehtuuri, vaikka sitä ei olisi tiedostettu. On johdon vastuulla, kuinka toimivia nämä käytännön tavat ovat. Ja käytännössä aina tietojärjestelmillä on toteutuksessa merkittävä rooli.
Toimiva kokonaisuus vai toimivia osasia?
Ajatuksellisesti yritysarkkitehtuuria voisikin verrata laadunhallintajärjestelmiin. Myös niiden hyvyys perustuu ideologiaan tiedostamisesta, kuvaamisesta, kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta ja jatkuvasta parantamisesta. Yksi yritysarkkitehtuurin keskeisiä tavoitteita onkin toiminnan laadun parantaminen, mutta olennainen ero laatujärjestelmiin on tietojärjestelmien roolin korostaminen tämän aikaansaamisessa– nykyisinhän tietojärjestelmien lonkerot ulottuvat kaikkiin keskeisiin toimintoihin.
Tavoitteena joustava ja muutenkin laadukas toiminta
Laadun ja joustavuuden lisäksi kustannusten alentaminen ja riskienhallinta ovat yritysarkkitehtuurin keskeisiä tavoitteita, mutta ensinmainitut kaksi ovat selkeitä päätavoitteita. Erityisesti joustavuus (ketteryys) on yritysjohdolle tärkeää, oli sitten kysymys kustannuksista, kapasiteetista, tarjoomasta tai mistä tahansa yritykselle elintärkeästä asiasta. Edelleen myydään paljon yksittäisiä ICT-toiminnallisuuksia, kun asiakkaat tarvitsisivat jotain ihan muuta. Kysymys kuuluukin, osaatko asiakkaana vaatia tarpeeksi, vai korvaatko vanhan siilon uudella?
Maailma on täynnä esimerkkejä
Onko tiedossasi epäonnistuneita ICT-investointeja? Todennäköisesti vastaat kyllä. Tiedätkö yrityksiä, jotka ovat saaneet aitoa kilpailuetua ICT:tä järkevästi hyödyntämällä? Todennäköisesti vastaat kyllä tähänkin. Oletkin varmaan miettinyt, mitä sinun yrityksesi ICT-asioille pitäisi tehdä, ja paljon tehnytkin...joten uskomme, että tämän sivuston sisältö on sinulle tolkullista. Sisällöstä sen verran, että uusia blogeja julkaistaan kuukausittain ja niiden kirjoittajat tulevat olemaan alansa tietäjiä. Kaikenlainen rakentava palaute meille sivuston ylläpitäjille on myös tervetullutta.
Helsingissä 2010-luvun alkaessa
Tommo Koivusalo
Toimitusjohtaja, A-Ware Oy
Yritysarkkitehtuuri.fi –sivusto on suunnattu liikkeenjohtajille ja tietohallintojohtajille. Aihealueen asiantuntijoille on jo omat fooruminsa olemassa emmekä nähneet uudelle sellaiselle tarvetta.
Johtaja, miksi yritysarkkitehtuuri ansaitsee huomiosi?
Koska se on johtamisen apuväline, jonka avulla strategia jalkautetaan ja pidetään ajantasaisena tietojärjestelmiä hyödyntäen. Yritysarkkitehtuuri yhdistää liiketoiminnot, niiden käsittelemät tiedot sekä niitä tukevat tietojärjestelmät ja teknologiat. Tietotekniikan liiketoimintakriittisyyden kasvaessa myös tarve yritysarkkitehtuurin kaltaisille kokonaisvaltaisille viitekehyksille on kasvanut ja tietohallinnosta vastaavien lisäksi myös liiketoiminnasta vastaavat ovat alkaneet kiinnostua kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta.
Tärkeimpänä rajauksena todettakoon, että yritysarkkitehtuuri ei ota kantaa siihen, mitkä ovat yrityksen liiketoimintastrategian tavoitteet. Sen sijaan kantaa otetaan siihen, miten nämä tavoitteet saavutetaan.
Ne käytännön tavat, joilla organisaatio toimii, muodostavat yritysarkkitehtuurin. Kaikilla organisaatioilla on yritysarkkitehtuuri, vaikka sitä ei olisi tiedostettu. On johdon vastuulla, kuinka toimivia nämä käytännön tavat ovat. Ja käytännössä aina tietojärjestelmillä on toteutuksessa merkittävä rooli.
Toimiva kokonaisuus vai toimivia osasia?
Ajatuksellisesti yritysarkkitehtuuria voisikin verrata laadunhallintajärjestelmiin. Myös niiden hyvyys perustuu ideologiaan tiedostamisesta, kuvaamisesta, kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta ja jatkuvasta parantamisesta. Yksi yritysarkkitehtuurin keskeisiä tavoitteita onkin toiminnan laadun parantaminen, mutta olennainen ero laatujärjestelmiin on tietojärjestelmien roolin korostaminen tämän aikaansaamisessa– nykyisinhän tietojärjestelmien lonkerot ulottuvat kaikkiin keskeisiin toimintoihin.
Tavoitteena joustava ja muutenkin laadukas toiminta
Laadun ja joustavuuden lisäksi kustannusten alentaminen ja riskienhallinta ovat yritysarkkitehtuurin keskeisiä tavoitteita, mutta ensinmainitut kaksi ovat selkeitä päätavoitteita. Erityisesti joustavuus (ketteryys) on yritysjohdolle tärkeää, oli sitten kysymys kustannuksista, kapasiteetista, tarjoomasta tai mistä tahansa yritykselle elintärkeästä asiasta. Edelleen myydään paljon yksittäisiä ICT-toiminnallisuuksia, kun asiakkaat tarvitsisivat jotain ihan muuta. Kysymys kuuluukin, osaatko asiakkaana vaatia tarpeeksi, vai korvaatko vanhan siilon uudella?
Maailma on täynnä esimerkkejä
Onko tiedossasi epäonnistuneita ICT-investointeja? Todennäköisesti vastaat kyllä. Tiedätkö yrityksiä, jotka ovat saaneet aitoa kilpailuetua ICT:tä järkevästi hyödyntämällä? Todennäköisesti vastaat kyllä tähänkin. Oletkin varmaan miettinyt, mitä sinun yrityksesi ICT-asioille pitäisi tehdä, ja paljon tehnytkin...joten uskomme, että tämän sivuston sisältö on sinulle tolkullista. Sisällöstä sen verran, että uusia blogeja julkaistaan kuukausittain ja niiden kirjoittajat tulevat olemaan alansa tietäjiä. Kaikenlainen rakentava palaute meille sivuston ylläpitäjille on myös tervetullutta.
Helsingissä 2010-luvun alkaessa
Tommo Koivusalo
Toimitusjohtaja, A-Ware Oy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
